vuodesta...

Olen taas  vuodesta herännyt. Kamppeeni taas puodista olen kerännyt.  Pois muodista kaikki on erääntyneet, vaikka sotilaatkaan eivät perääntyneet. Kerääntyneet taas sanat mun kurkkuuni tulvii, vaikka kulvii taas palat laitettiin. Kalat poistuneet on verkosta, vaikka en muistutakkaa pelkosta. Selkosta mikää mulle ei oikein oo, vaik telkästä taas  äänen lähtevän kuulen. Kuulle huudan,  suulle suukon taas annan, vaikka muille  se nyt ei olekkaan. Kelekkaa taas hyppään, vaikka tyrkkään taas sen liikenteeseen. Jyrkkään nousuun noustaan, vaikka järkkään taas itseni pulaan. Aulaan suureen taas mä päädyn, vaikka kaulaan en taaskaa koskenutkaan. Tauluun useat sanat piiloitan, vaikka lauluun sen saman tehdä voisin. Paluun taas huomaan tulleen, vaikka suomaan uutta mahdollisuutta mua luotu ei. Suostunkin nyt sit luomaan, vaikka kuormaan taas valmistautunut en. Huomaan taas aarteet arkus, vaikka nimeni onkin Markus. Arkus kannet tiiviit taas on, vaikka hiivit sä taas mun selkäni taakse. Selkääni taas riivit, mut tuuli viirit yllä katon taas kääntyy. Siivet taas selkääni saan, ja pitkin unelmia lennän....