iloinen...

Iloinen yksinäinen tai jotain siltä väliltä. Älä siis musta välitä. Ite oot saanut valita, vaik nyt jo valintas väärä jo on. Alin taas oon, vaik tarviinkin jo ällin. Pällin käyttö on sallittua. Kuinka tälläst voi sattua, siispä nostan jo hattua. Uhattua luonnetaa ei kannata uhmata. Puhmaatti taas vain siellä vastaa, siispä vastaaja vain mut kuulee. Heitän silti jo huulee, mut silti muut viel tästä kuuleee. Silti moni viel luulee että kasvan aikuiseks. Kylhä siel ylhääl jo tuulee. Tulen jo kuitenkin puoleen jo vastaan. Elikkä ei syytä huoleen, voit kääntyä mun puoleen. Kuolleen jo tunteeni huomaan, mut sitä puukkoa viel ryhdyn vuoleen. Vuoteen en varmaa muuta tehnykkää. Avaruuteen taas ajatukseni nakkaan. Arvaus osui taas arpeen, silti karvaus auttaa jo voi. Kahlaus taas vedes sujuu, vaik kihlaus jo lähelkin on. Kiilaus silti viel edes on, puun viilaus...

kaksi sanaa..

Kaksi sanaa ne ratkaisee vielki jäles kulukeepi ne kaksi veri vanaa. Veri valat vannottii, silti eri palat annettii. Kanna ei silti jalat, vaikka pannat täs kiirees jo nään. Taas ne päättäjät täs meit vetää kuin pässii narust. Pidä siis jo sä pääs kii, vain jääskin elämä pitenöö. Pitelöö taas käsistäni ja yrittäävät jotain outoo pirtelöö suuhuni kaataa. Kaahaa viel ku voit koska et enää kaavaa pitkälle pötki. Tällä haavaa et huomaa muuta tien haaraa. Siis odotappa vaaraa, vielkin aikaani sulle varaan. Varhain aamusta soitit taas, mut kyl mul aikaa on. Parhain kaikist hetkist oli virheiden myöntäminen. Karhain taas heinää karhitsee, siispä pyydän sua jo harkitsee. Palkitsee nää jo omal taval. kuitenkin heiluttelen taas suuntaa vaval. Kavalla toi asenne jo pois. Lavalla taas penger nousee, mut tavalla omallani tän koitan selittää. Tahallaa joskus jos loukkaankin, mut kuitenkin tavallaan susta pidänkin. Tavarallaan ei paljoo arvoo, mutta tasarahallakaa sitä ei sais mikä sul on. Nimittäin tasa-arvon tunne. Tasan en karvojani ees tunne, mutta silti kaikilla on oikeus mussa olla. Arpi olikin jo poikkeus, mut rohkeus jo senkin pelon voitti. Notkeus jo kaiken voi ratketa enkä tarkota täl mitää agrobatiaa. Kopeus on pelkkä silmänlume. Silti kaikki nää mielikuvat jo lumettaa..