Sivun näyttöjä yhteensä


maanantai 10. tammikuuta 2011

Tarvii..

Tarviiko sitä selitellä sulle vielä, vaik tiedä  en miten mä sen sanoisin. Siedä en kyllä valehtelemista, mutta viedä anna mun sut kauniiseen paikkaan. Raikkaan ilman tunnet nenässäsi, ja lumet samal valoa hohkaa. Hohtaa kaiken kauniin meidän ympärillemme, vaikka kohtaa yhtenäist ei täst hetkest löydetäkkään. Lyhty ei näist surkein ole, vaan lyhty tää timanteil koristeltu. Ryhty tähän leikkiin tunnelmaa luoden. Tuoden unelman yhteisen molempien mieleen. Kieleen usein sotkeutuen sanat taas, vaik hanat taas aukeaa. Laukeaa jännitys ympäriltämme, vaikka raukeaa ilmastoa se ympärillemme luo. Tuo taas sanat tunteet nämä pintaan, vaikka rintaan tämän tunteen varastoin. Parastain taas laitan ja yritän tuoda tunteeni esiin. Kesiin taas mieleni palaa, ja sua siellä halaan. Valan vannoin, vaikka korteni nyt kunnol kekoon kannoin. Taannoin taas huomaan että haluan sua vain enemmän. Taas anoin kaiken parhaimman ja sain sut mun elämääni. Karheimman ajatukseni taas luon, vaikka varhaimman ajan taas huomaan tulleen. Luomaan suppeen sana varaston taas tunteeni mut pisti, vaikka risti kädes mul vain on...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti