Syyks..

Syyksi ilmoitan jotain muuta pysyviksi haavat ja muutin. Ei tähän muudiin yllä kukaan. Tuudittaudun uudelleen uskoon. Uskallan sanoo mitä en kykenis muulloin. Kykenis en tähän, mutta silti syke mis kulkee. Ärsyke kai tää jo on. Väär psyyke, tai no jäärä pysyy jääränä. Vaik sanat nää on jo väärää, ei sitä määränä voi mitata. Häärännä liian monta samas kelkas jo on, mutta häätännä en lähelt. Päätäynnä ajatuksii, vaik jää tänne kaikkee muistooki. Vaikee tääkin on sanoiksi jo muuntaa, mut näytäs mulle vaan suuntaa. Suutaan ei voinu avata aikaisemmin, mutta suurtaan ei tajunne, mutta silti juurtaan ei tässä nyt ole. Puurtaan nyt täst nää mielen syöverit aloitan pöytää puunaan. Punaan ei hukattukkaan, mutaan jos eksyttiinkin. Aamutuimaan tätä mietin, vielä vuottelen hetken, jos toisenkin vuottakaan ei varmaan menis ratkaisuihin, mutta aika joihink katkaisuihin. Vatkaan nuihin sanat, mutta silti aika jo matkaan käydä. Taika jo vaikkakin loppui, silti maita useastikkin kuovin. Nuorin se ei ollutkaan, mutta vuorin tään jo kääntyen. Hetki hetkelt enemmä hätääntyen. Lauseist enemmä vain etääntyen...