En voi...

En voi sanojani turhaan tuhlata. Sillä onhan tää pelkkää juhlaa. Tuhlaa en enää hetkeekään, viel tuhkaa tulipesän katson. Uhkaa mua jos voit, mut uikaa jo mua pakoon. Päässänne puikaa mut sit elä tule enää ruinaa. Muinaan aikoinaan olisin ollu valmis sun vuoksi tekee kaiken. Jälelle jäiki vaa muun maan kasvot, tai nyt mä ja aloitan puunaan. Kaaduinkin pelkkää uurnaan. Ootko kuunaan kuullu luottamuksest. Kuu luonaan pyyhkii muistoi pois. Suu luotu luomaan jotain kaunist. Tuomaan iloo tai helvetin. Juomaan en mä pystynytkään tuhoomaan. Alkasinko jo uhoomaan vaiko tuhoomaan pyydän siis unohda mitä mä siit. Pudota mut korkeelt, mut älä odota ymmärrystä. Kadota jotain kaunista, mutta enhä mäkää saa siihen kajota. Ajota juttus paremmin, ja totuurel alota. Älä pakota tätä läpi viemään takoo tää taas täytyy. Nyt mittani taas täyttyy. Täytyy siis painaa resettii. Paljo me viel kerettiin...