Sivun näyttöjä yhteensä


torstai 12. elokuuta 2010

Rakastan..

Rakastan rauhaa ja luontoa. Luontoa jota ei voi kukaa ennalta arvata. Arvaamattomuus mulle tunteen sydämeen luo. Tunteen joka nousee ja vahvistuu sut nähdessäni. Sä oot yhtä kauniina ja rauhallisena, kuin luonto paikoillaa. Tuuli vain hellästi hyväilee poskeeni ja sun hiukset ne ihanasti saa lepattaa. Hiuksesi tuulessa lepattaen nään sinun silmäsi ihanat. Ihanimmat mitä ikinä nähnyt. Ikivanha taru silmien taikuudesta herää sun silmät nähdessä. Nähdessä sun silmät ja luonteesi rupeen katsoo kasvonpiirteit kauniit kuin mitkä. Yhdistelmänä tämä täydellisyyttä mielessä hipoo. Sun täydellisyys saa mut vapisee, kuin haavan lehti. Havisten haavan lehti mun vieressä sointua tälle hetkelle rakkauden suo, kun sen myös mulle sen tuo...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti