Pohtimisii

Sä siinä mielessä pyörit. Pyörit kirkkaana kuvana silmissä. Sinisis silmissäni sun kuvasi mun mieleeni piirtyy. Mieles pyörii yksi kysymys, voiko tää olla totta.. Totta tää varmaan on nään sut siin mun edessäni. Siinä seisot uskalla en sanoa mitää, jottei tää ihana hiljainen hetki ikinä loppuis. Loppua ei nyt tää saa, jotta kulkea onnellisena voisin. Onnea jakaa vain tahdon, ja sulle antaa kaiken sen. Kaikki ilot surut jaetaan keskenään, silti tunnen sydämessä lämmön. Vaan älä anna tän lämmön jäähtyä, vaan pidä lämpöä yllä ruoki tätä niinkuin ruokkisit tulta. Vaan ilman materiaa, materiaa en vaadi. Vaadin vain sen että sun vierelläs olla saan...