Järvi...

Järven äärellä näin sua miettien aikani käytin. Aikani jota muille suostu jakaa en. Suostu luopuu susta en, vaan vierelläin sut pitää haluan. Pitää vain sua hellänä haluan samalla rakkauden tunnustuksia sanellen. Sanelen kaikenlaisii juttuja, ja sulle vain ne jakaa voin. Suljen sun sanat ihanimmat sydämeni kätköihin. Kätköihin niitä kadottaa en halua. Kadotkoon muu tunne sotku mun mielestään kuhan vain sun sanat muistan. Puistan päätäni tässä järven äärellä, ja silti sydämeni sanat ihanat vain toistaa. Toistuen tämä hetki jatkuvaan mun tunteeni sua kohtaan vahvistaa. Vahvistaen tämän tunteen, tiedän tulevan. Tiedän mitä mun pitää tehdä, jotta sun sydämesi voittaisin. Voitavani siihen teen ja sen riittävän myös toivon. Riittävän kaiken vain soisin. Soisin rauhallisen kynttilä illallisen ja kauniin hetken auringonlaskua katsellessa. Siinä yksi luonnon kauneimpia puolia, ja sun kanssa sen puolen jakaa haluan. Aunringonlaskua katsellessani nään kuinka ilta rusko sinun kauniit hiuksesi valon kauniisti tästä hetkestä ottaa. Samalla kasvojasi katsoen huomaan senkin kauniisti menevän punaiseksi. Tää hetki mut mietteliääksi saa, kun sun kauniita silmiä katson tutkien. Silmiä joista ilon nään. Ilon jonka tunnen myös sydämessä, ja onnellisuuden myös sun kanssa jaamme. Tää hetki kaunein meidät yhteen liittää, ja kaikki epäilykset meiltä niittää. Meillä hetki romanttisin mielessä pyörii. Seisomaan noustessa sä katsot että voitasko vielä tähän jäädä. Pyydän sinut seisomaan ja pusun sekä ison halauksen suon. Tämä hetkistä parhain mieleeni jää ja susta irti haluu koskaan päästää en...