Velka...

Tuntuis kuin velkaa oisin. Pelkää en mä rakkauden määrää. Herkkää asiat jo nyt muistuttaa. Pelkkää onnellisuutta ei pahoi ajatuksii. Kaihoaa mieltäni vain ikävä. Sitä mä vaan tarkotan että kaipaan taaskin sun vierees. Mielees paina tää että sust en halua luopua, koska luotua muhun tän tunteen kun onnistuit. Se tarkoittaa ikuista rakkautta, joka rinnassani pyörii. Pinnassa kaikki tuoreet aatokset, vaikka Nuoret ajatukset päässäni taas pyörii. Hyörii ja höpisee jotain omaa taas saatan, mutta en mä turhia löpise. Ropisee taas sanat suustani kuin tulva, vaikka kuvakulma aivan uusi on. Lupaa se mulle ettei mun tarvii pelätä mitään, koska mä lupaan sulle sen ettei kukaan sua enää satuttaa. Kasvatuttaa luonnettani mun täytyy, silti asiat vain räytyy. Käytyy tulee viel mont hyvää hetkeä sun kanssa, ei silti mitään retkeä unhoittaa voi. Toivoi ei hukkaa saa heittää, vaan täytyy se nyt vain peittää maalla, ja antaa itää. Sitä aina hoida, niin loppujen lopuksi se on iso rakkauden puutarha. Suutu mä en turhasta, vaan kaikesta turhasta mä sun takia luovun. Luovin ja soudan taas rakkauden venettä eteen päin. Tietty aatos mielessäin...