Tie tää jäinen minne johtaa. Kohtaatko sie tämän häijyn tien. Vie säikyn ihmisen kauas kaikista. Välkky ihminen voi viel väistää tämän vaaran, mut tien haaroi monii on siis mikä niist oikea on. Soikea kuin ympyrä tää ratkasu on. Katkasu mihinkää ei auta, vaan lauta tää eteenpäin vie. Sie ajattelet et voi jumankauta, että ei tämmöst voi tapahtuu, mut semmost se elämä voi pois ottaa. Koittaa kaikin keinoin, kuin pahaisin keinoin testaa hermojasi täällä. Päällä ahistus ja suru, mutta silti älä unohda elämän pient muurua. Murua jossa onnellisuus pienikin vain on. Sillä sienikin ei unohda puuta, niin elä muuta kohtaloasi, Vaan kohta asiat lähtee taas nousuun. Lausuun suostun monii juttui, vaan tiedä en onko ne sulle tuttui. Mulle ne tuttui on, kun suttui vain elämässäni tässä nään. Pään useasti käännän, ja huomaan kuinka useasti sen olisin voinut jättää tekemät. Herkeämät näit mietin, mut sä vaan näit mut tilantees täs...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti