turvallista..

Turvallista ei enää tääl ole, mut silti tunnelmallisuutta ei enää mul paljoo riitä. Rupee pikkuhiljaa palaa jo päreet, silti haavan ympäril vain enää kääreet. En mä enää mitää kuunnella haluu, mutta suudella ja halata voisin. Vaan en enää haluu palata tähän vaiheeseen uusiks, vaan salata varmaan mun nyttenkin ajatukseni täytyy, sillä must vain räytyy viha esiin. Tuli käytyy jo niin monta mutkaa, et tiedän ettei kukaan mua ymmärtää vois. Tyrmää jo ajatukset kaikest, mut silti jätä mut jo rauhaan. Lauhaan aikaan mukavaa on, mutta kylmä ei enää muuta tee kuin kangista ajatukset. Enpä tiedä jaksanko mä kuunnella kiukkuas enää, vaan tiukuas ei mun enää toinna ruveta kuuntelee, koska en yksinkertasesta vain jaksa sitä enää. Penää siis totuus mun huulilt, mut silti muita en enää nää. Pää jo uuteen usko laita, koska en haluu kiukun puuskii enää nähä....