etäisyys.

Etäisyys kaiken jo multa vie, mutta tää salaperäisyys jo kaiken rikkoo. Palaa jo ja herää tosielämään, mutta kerää kokemuksii suurii. Ilman juurii mä täällä heilun, silti kuurii tähän löytänytkää en, mutta ei tuurii sillo ei suunnitella suurii.  Muurii jo umpeen muurataan, mutta silti viel lehdes kaikkii murhataa. Turha tää on, mutta surra ei nyt voida. Murra jo lukot nää totuuden rippeistä, silti ukot jo viinapullojensa kanssa hilluu, ja kyselee saako pilluu, vaan älä sinä sano mitää, koska hilloo niil ei olekkaa, monta killoo kusipäistä verta, tai no litraa, mut kitaraa ne ei soitakkaa. Koitakkaa onnea mikää ei. Olen jo komea, tai no tarpeeksi rohmu. Tomu jo ikkunan juures kauas pois joutunut, vaan silti auras täs ei mitää järkee oo....