Pakkaus...

Pakkaus olet melkomoinen, silti rakkaus sua kohtaan  kasvaa.  Kas vain taas huomaan iltaisin sua miettivän.  Luomaan taas jotain kaunist mut saat. Taas kuvaasi sun katselen, ja samal sua ajattelen. Astelen ylpeänä taas tietäni sun luokse.  Tieni tää käy pitkänläntää matkaa. Jatkaa mun täytyy jotta sut kohtaisin. Erottaisin sut miljoonien joukost, vaik loukust sun luoksesi löydän. Sillä sua todellakin rakastan, ja palvon. Valvon taas miettien sua. Mietteen taas tän  tulevan huomaan, ja silti vietteen tän haluun kokea. En ole mikää sokea, vaikka nokea  poskellani ois.Rohkea haluun olla, ja seistä sun vierelläs niin kauan kuin sä annat. Samal kortesi kekoon myös kannat. Kannan mä sut vaik yli murheiden, kunhan syli urheiden avoin vain on.  Urheiden tavoin mä mietin sua. Enkä todelkaa tunne mitää katumusta. Kun vain sun kanssas olla saan, se tärkeätä mulle on. Sulle haluun monta  hetkee antaa, ja viettää monta upeet retkee sun kanssas. Valmis olen sun kanssas perheen perustaa, vaikka erheen siin ehk tekisin, mut silti perheen sun kanssas tosissani haluun perustaa. Ne rustaan  taas kirjaan tähän punakantiseen. Kirja tää punakantinen on mun ajatusten tyhjennys paikka, ja sinne syvimmät ajatukset mä nyt taaskin luon, ja sulle rakkauteni esiin tuon..