Alotan...

Alotan  taas jotain uutta, mutta silti tulevaisuut valotan.  Valutan jo kaiken sisältäni poies. Voi ees valuuttaan koskea. Toivees kai mä toteutan. Loivees kai mä otatan. Koivedes avuton on, Savuton nyt ei ainakaa. Havuton kuusikaan ei ole. Pajuton ei pajukaa ole siispä mä en olekkaa kummempi immeinen.  Viimeinen sanani taas varmaankin on. Viimeinenkin jo lähtenyt on. Kiireinenkin kai oon, mutta kireinen tunnelma tääl on. Vireillä ansa taas on. Tai no nostattaa kansa taas hattua. Mitäs palttua tää on, siis hallaako lie. Kallaako vie, siis pallooko pompotellaan. Paljooko odotellaan, vaiko viulua vain paloiks laitetaa. Päreet ne tais jo mennäkki, silti järeet sanat jo ovatkin. Kääreet sormien ympärillä, tai no olen vain käärmeissäni. Harmeissani yksin on, ja naiset taas luopuu jo hameistansa. Pameistansa voimaa saa, vaimoistansa jo eroon pitäis päästä. Vaivoistansa jokanen kae halluu erroon, mutta kerhoon kai täs jo liitytään,. Perhoon en koskiskaa, koskissakaa koskaa rauhaa ei saa. Poskissaan taas tuttu puna, vai oliko se pelkkä kanan muna. Lanan suma vaiko lainan summa....