Sivun näyttöjä yhteensä


keskiviikko 12. syyskuuta 2012

Sanat...

Sanat jotka sanomatta jäivät, siis lanat jotka vetäämättä jäivät. Vanat silti mua vielä muistuttaa. Kanavat minua jo häirihtee. Paranevat pian nää haavatki, purotkin jo vuolaasti virtaa. Silti Huolesi ymmärrän. Pidäthän  puolesi. Valitse puolueesi fiksusti. Huoleesi en ain voi ymmärtää, mut saanhan kääntyä sun puoleesi. Poveesi pääni saanko jo painaa. Oveesi sanoja rustaan, Ovaali rataa tääkin jo kulkee. Kovaa oli jo koulut, mut silti roimaa parannusta toivon. Voimaa paikannukseen tarviin, Paikan huojennukseen tais jo aika mennä. Luovennukseen aikaani käytin, mut aika ei taaskaan taikaani riitä tuomaan esille. Kaikuuni vastaako tuuli, vaiko mielikuvitus haikuuni aiheuttaa. Vai tuuliko tän kaiken aiheuttaa. Suuriko mukamas olen. Juuriko hukammaksi vain jouduin. Muistellen vanhoja tai no vuoden edespäin taas vältellen tanhuja. Harhoja taas mä nään, mut en mä mitää tarhoja hoidakkaan. Tarrojako pitäis seinään laittaa kiinni. Parrujako kulettaa pitkin poikin tietä....

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti