kokenut....

Kokenut olen monenlaist. Hokenut monenlaist paskaa. Muistutankin nyt vain jotain jaskaa, vaikka pelaankin nyt vain paskaa. Raskast on usein kivel heittää, silti lipeil alan jo totuudesta, vaikka kipeil hartioil jo painekkin tuntuu. Vartioil kaikki varmaankin hyvin kun saa ihmisii ne kurittaa. Partioil rakkauden kaikki kunnos jo on, vaikka punos tää ei enää kestäkkään, vaik ei se mitää estäskään, silti ei me pestäskään syntei pois. En mä enää totuut kestäskään, kohtuut en estäskään, silti verestäkään anteeks mitään en saa. Verestänikin kaikki
ideat taas jo lähtee. Ei se perästä tuletkaan, mutta olen kyllä jo valmis kulkeemaan. Hylly jo kaatunut varmaankin väärinpäin, silti käärin jo hihat ylös ja alan huhkimaan, silti puhkiimaan rengast en saanutkaan, vaikka letkast tulikin helvetin ruma. Ihmis suma valittaa kaikkee, vaikka totuus on jo ruma, vaikka turma tää jo uusiksi tapahtui, silti tuhmat pikkuleikit saa riittää...