Huolet...

Huolet mieles painaa, silti puolet murheistas kannan. Toistuvasti huolet mut kaataa, silti sanat suusta ulos saahaan. Saahan sua viel katsoo. Paahan tähä jo vauhtia, pahan susta pois ottaisin. Rahan päälle taas mä en ymmärrä, tai ymmärrän, mut raha on paha. Rahal et saaystävyyttä, mutta onnen välaikasesti sil saat. Kilsat näis samois tamineis, tai no laminois mut silti koisaan taas hetkien ohi. Loistaan taas tähdet saa, mutta silti kädet silmilleni painuu. Vainuu taas mä luotan, sanas mieleeni painuu. Kainuu kaupunki on ,silti jutut jo isoksi paisuu. Onha tää jo vaisuu,  silti ote jo lipsuu, siispä kipuu seinää pitkin. Heinää taas nään maassa, mutta reikää seinäs ei ollutkaan.  Pullotkaan ei korvaa tätä, mutta sullotkoon vain kaikki samaan kasaan, vaan älkää luulkokkaan että mä tätä mietin. Puun joka kolkkaan, silti hoikkaan taas sanat suustani ulos, silti loikkaan taas tähä  purteeseen, joka myrskyis kulkeva on, siispä sulkee mut taas ulos asioist...